Koiran terveys

Yhdistyksemme kautta tulevat koira ovat saaneet rokotukset parvoa, penikkatautia, tarttuvaa maksatulehdusta, leptospiroosia, kennelyskää ja rabiesta vastaan. Koirat ovat myös kastroitu/steriloitu, mikrosirutettu, sisä-ja ulkoloishäädetty, ekinokokkoosikäsitelty sekä testattu ehrilichia, leishmania, sydänmato, borrelioosi ja anaplasma.

Kun kuljetusajankohta on selvillä, virkaeläinlääkäri tarkastaa koiran ja merkitsee Traces-rekisteriin.

Täyttä varmuutta koirien kokonaistilanteesta ei voida kuitenkaan luvata. Testit eivät ole 100% varmoja ja koira voi saada tartunnan testin ottamisen jälkeen. Joidenkin sairauksien itämisaika on pitkä eikä testien ottohetkellä saada positiivista tulosta. Koiralla voi myös olla vanhoja vammoja, jotka tulevat esille vasta Suomessa. Adoptioita miettiessä kannattaa ottaa huomioon myös mahdolliset myöhemmin ilmenneet sairaudet ja siitä koituvat kustannukset. Yhdistys ei vastaa piilevien vammojen tai ilmenevien sairauksien hoitokuluista.


Sairauksia:

Rabies

Rabies on viruksen aiheuttama tarttuva ja tappava keskushermostosairaus sekä ihmisillä että eläimillä. Tauti leviää sairastuneen eläimen syljen välityksellä. Itämisaika voi olla jopa kuusi kuukautta. Rabies tilanne Espanjassa on tällä hetkellä hyvä. Ennen adoptiota koirat ovat tarhalla useista viikoista kuukausiin, joten riski rabies tartuntaan ennen rokotusta ilman, että oireita esiintyisi on hyvin pieni.

Sydänmato

Sydänmato on lämpimillä ja trooppisilla alueilla esiintyvä koiran loinen (Dirofilaria immitis), joka tarttuu hyttysen välityksellä. Aikuinen sydänmato on noin 20 – 30 cm pitkä ja elää sydämen oikeassa kammiossa. Tartunnalle on tyypillistä pitkä oireeton kausi, jonka jälkeen kehittyy
sydän-keuhkosairauden oireita kuten yskä, hengenahdistus, laihtuminen ja heikentynyt rasituksensieto. Sydänmadon hoitaminen on
mahdollista.

Leishmania

Leishmanioosi on alkueläimen aiheuttama tauti, joka leviää hietasääsken piston mukana. Suomessa tätä väli-isäntänä tarvittavaa hietasääskeä ei
esiinny. Tauti ei tartu koirasta toiseen eikä koirasta ihmiseen. Sairauden itämisaika on kuukausista vuosiin. Leishmanioosi on krooninen sairaus, jonka oirekuva vaihtelee. Oireita ovat rasituksessa väsyminen, laihtuminen ja iho-oireet (kuiva, hilseilevä iho, karvanlähtö (usein silmien ympäriltä), huonosti parantuvat haavaumat iholla, kiihtynyt kynsien kasvu, kovettuneet anturat ja kirsu. Iho-oireiden jälkeen toiseksi yleisin oire on suurentuneet imusolmukkeet. Muita oireita voivat olla kuume, sidekalvontulehdus, värikalvon tulehdus, suurentunut perna, nenäverenvuoto, moniniveltulehdukset, munuaisoireet ja suun haavaumat. Taudin diagnoosikeinoja ovat PCR-koe, vasta-ainemääritystai luuydinbiopsia. Tehokkaita hoitokeinoja on olemassa, mutta kokonaan loista ei koiran elimistöstä pystytä poistamaan. Alkuvaiheessa todettu sairaus voidaan hoitaa niin, että koira voi elää normaalia oireetonta elämää.

Ekinokokkoosi

Ekinokokkoosi on heisimatoihin kuuluvan loisen aiheuttama tauti, jonka itämisaika on pitkä. Pääisäntäeläimelleen se ei aiheuta oireita, mutta oireeton koira voi levittää tautia ihmiseen ja muihin koiriin. Ihminen voi saada tartunnan loista kantavan eläimen ulosteista tai niiden ulosteen
saastuttamien esim marjojen välityksellä. Tartunnan voi myös saada koiran turkkiin tarttuneista madon munista. Loistartunta aiheuttaa
väli-isännässä suuria nesteen täyttämiä rakkuloita maksaan ja muihin elimiin.

Anaplasmoosi

Anaplasmoosi tarttuu punkkien välityksellä. Itämisaika on 1-2 viikkoa. Taudin oireet ovat epämääräisiä kuten kuume, ruokahaluttomuus, väsymys, oksentelu, ripulointi, ontuminen ja hermosto-oireet. Tautia hoidetaan useamman viikon antibioottikuurilla.

Borrelioosi

Borrelioosi tarttuu punkin välityksellä. Sitä esiintyy myös Suomessa. Oireet voidaan havaita vasta jopa kuukausien kuluttua puremasta. Alkuvaiheen oireita ovat kuume, ruokahaluttomuus ja väsymys. Näitä oireita seuraa kuukausiakin kestävä oireeton vaihe. Oireettoman vaiheen jälkeen voi esiintyä ontumista, munuaisvaurioita sekä hermosto- ja sydänoireita. Borrelioosia hoidetaan pitkällä antibioottikuurilla.

Ehrlichioosi

Ehrlichioosi tarttuu ruskean koirapunkin ja punkin välityksellä. Itämisaika on muutamia viikkoja. Oireita ovat kuume, väsymys, ontuminen, ruokahaluttomuus, neurologiset oireet, suurentuneet imusolmukkeet ja verenvuodot. Akuutin vaiheen jälkeen koira voi jäädä kantajaksi tai sairastua kroonisesti. Tauti hoidetaan antibiooteilla.

MULTIRESISTENTIT BAKTEERIT

1) Hygieniaohjeistus omistajalle

*MRSP (eli metisilliinille resistentti Staphylococcus pseudintermedius)/ MRSA (eli metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus)

-MRSP-kantajuuden siirtyminen pysyvästi ihmiseen on epätodennäköistä

-Käsihygieniasta huolehtiminen on tärkeää. Eli kädet pestään vedellä ja saippualla aina ennen ruokailua/elintarvikkeiden käsittelyä, ennen ja jälkeen koiran hoitotoimenpiteiden jne.

-Kertakäyttöhansikkaita käytetään kun puhdistetaan lemmikin korvia, käsitellään sen eritteitä tai hoidetaan sen suuta. Kädet pestään huolellisesti hansikkaiden poiston jälkeen.

-Jos lemmikillä on infektio, minkä aiheuttaja on MRSP (ihotulehdus, korvatulehdus, haavatulehdus tms.):
-Infektoituneen alueen hoidossa käytetään kertakäyttöhansikkaita. Kädet pestään aina ennen käsineiden pukemista ja niiden riisumisen jälkeen vedellä ja saippualla. Kuivataan puhtaaseen pyyhkeeseen. Voi käyttää alkoholipohjaisia käsihuuhteita.
-Hoidossa käytetyt sideharsotaitokset, pumpulilaput tms. laitetaan suoraan jätepussiin.
-Kontakteja muihin koiriin vältetään kunnes infektio on parantunut.

-Varatessa aikaa eläinlääkäriin tulee ilmoittaa koiran olevan MRSP/MRSA-kantaja, koira hoidetaan kosketuseristyksessä muihin potilaisiin

-On todennäköistä, että perheen muutkin koirat ovat kantajia. Muidenkin koirien osalta tulee siis eläinlääkäriasemalle ilmoittaa MRSP/MRSA-koirakontaktista jotta eläinlääkäriasema voi harkita seulontatarpeen.


*ESBL (eli extended spectrum beta-lactamases)

-Ominaisuus voi olla useissa eri suolistobakteereissa

-On mahdollista, että kantajuus siirtyy lemmikistä omistajaan etenkin lähikontaktissa (naaman nuoleminen, lemmikki nuolee lautaset jne)

-Käsihygieniasta huolehtiminen on tärkeää. Eli kädet pestään vedellä ja saippualla aina ennen ruokailua/elintarvikkeiden käsittelyä, ennen ja jälkeen koiran hoitotoimenpiteiden jne.

-Jos lemmikillä on todettu ESBL-kantajuus tästä tulee ilmoittaa omaan hoitoyksikköön asioidessasi terveydenhuollossa. Hoitohenkilökunta arvioi seulonnan tarpeen.

-Varatessa aikaa eläinlääkäriin tulee ilmoittaa koiran olevan ESBL-kantaja, koira hoidetaan kosketuseristyksessä muihin potilaisiin

-On todennäköistä, että perheen muutkin koirat ovat kantajia. Muidenkin koirien osalta tulee siis eläinlääkäriasemalle ilmoittaa ESBL-koirakontaktista jotta eläinlääkäriasema voi harkita seulontatarpeen

-Kun sisällä käsitellään lemmikin ulostetta tai virtsaa käytetään kertakäyttöhansikkaita. Eritteet imeytetään paperiin mikä laitetaan suoraan jätepussiin. Alue missä ulostetta/virtsaa oli pyyhitään esimerkiksi Virkon-liuoksella (desinfektioaine). Kädet pestään huolellisesti hansikkaiden poiston jälkeen. Alkoholipitoisen käsihuuhteen käyttö on suositeltavaa. Sama ohje pätee aina jätöksien käsittelyyn, ei ainoastaan ESBL:n suhteen

-Lemmikin ulosteiden kerääminen ulkoa erityisen tärkeää ESBL-kantajien suhteen, näin vähennetään leviämisen riskiä

-Jos lemmikillä on infektio, minkä aiheuttaja on ESBL-ominaisuuden omaava bakteeri (esim. haavatulehdus tms.)
-Käytä infektoituneen alueen hoidossa kertakäyttöhansikkaita. Kädet pestään aina ennen käsineiden pukemista ja niiden riisumisen jälkeen vedellä ja saippualla. Kuivataan puhtaaseen pyyhkeeseen. Voi käyttää alkoholipohjaisia käsihuuhteita.
-Hoidossa käytetyt sideharsotaitokset, pumpulilaput tms. laitetaan suoraan jätepussiin.
-Jos eritteitä on pinnoilla pyyhitään pinnat huolellisesti esimerkiksi Virkonilla.
-Jos kyseessä on virtsatietulehdus siivotaan virtsalammikot sisällä kuten edellä on mainittu.
-Kontakteja muihin koiriin vältetään kunnes infektio on parantunut.

-Lemmikin ei anneta nuolla kasvoja

-Kertakäyttöhansikkaita käytetään koskettaessa lemmikin suuta tai peräaukon aluetta esim. harjatessa sen hampaita tai pestessä sen peräaukon ympärystä. Kädet pestään huolellisesti hansikkaiden poisto jälkeen. Alkoholipitoisen käsihuuhteen käyttäminen on suositeltavaa.

-Ruoka- ja juomakippojen pesu mieluiten astianpesukoneessa mahdollisimman kuumassa. Mikäli astiat pestään käsin käytetään ruoka- ja juomakippojen pesussa vain siihen tarkoitettua tiskiharjaa, harja ja astiat huuhdellaan kiehuvalla vedellä ja harja säilytetään erillään.

2) Kontrollointi

MRSP

-Perusterve koira joka on saanut MRSP:n (infektion tai altistunut MRSP:lle esim sairaalaolosuhteissa) ja on kantaja: kolme peräkkäistä negatiivista näytettä ennen vapautusta.
-Kuitenkin suhtaudutaan aina eläinlääkäriasemilla riskipotilaana eli ilmoitus asiasta ajanvarauksen yhteydessä.
-Kroonikkopotilaat, paljon antibiootteja syöneet (iho-, korva-, atopia yms): ei vapauteta vaikka kolme peräkkäistä negatiivista, ovat aina MRSP-positiivisia. Eli seurantanäytteitä ei kannata ottaa.

ESBL

- Kukaan ei tiedä kuinka kauan kantajuus kestää ja epidemiologia on hyvin monimutkaista. Yliopistollinen Eläinsairaala noudattaa kokemukseen ja mm. salmonellasta johdettuun tietoon
- Perusterveet: 3 peräkkäistä negatiivista vapauttaa kantajuudesta. Seulontaväli n. 4-6 viikkoa.
-Usein antibioottihoitoa saaneista ei tietoa onko taktiikka käyttökelpoinen.
-Kuitenkin suhtaudutaan aina eläinlääkäriasemilla riskipotilaana eli ilmoitus asiasta ajanvarauksen yhteydessä.

3) MRSP/ESBL-positiivisen adoptointi?

-Mitä enemmän yleistyy väestössä ja koirapopulaatiossa sitä todennäköisempää että tavallistenkin infektioiden hoito voi epäonnistua.

-MRSP:n merkitys lähinnä lähikontaktissa oleville koirille ja eläinlääkäriasemilla ja koiran hoidon kannalta.

-ESBL voi siirtyä koirasta ihmisiin ja päinvastoin. Koirasta lähtöisin oleva ESBL voi siirtyä ihmisten mukana sairaaloihin ja aiheuttaa siellä esim. epidemian vaikka ei perheenjäsenelle aiheuttaisikaan infektiota

-Riskiryhmiä immuniteetin mahdollisen puutteellisuuden vuoksi HIV- ja syöpäpotilaat, maksa- ja munuaissairaat, eilnsiirto- ja pernanpoistopotilaat, immunosuppressiivista lääkitystä saavat, alkoholistit, pikkulapset, raskaana olevat ja vanhukset

-Riskeistä tiedottaminen omistajalle tärkeää, silloin jokainen voi itse arvioida miten haluaa toimia (ohjeet hygieniasta, mitä tehdä jos perheessä mrsa/esbl-positiivinen eläin ja perheen ihminen joutuu sairaalahoitoon, miten voidaan "vapauttaa" kantajuudesta ell-asemilla, mitä kustannuksia aiheuttaa, mitä vaikutusta esim infektioiden hoidossa, mitä aiheuttaa populaatiossa pitkällä tähtäimellä jne).

4) Toiminta lähtömaassa?

-Laboratorion luotettavuus? Ensisijaisesti valitaan valtiollinen referenssilaboratorio tai eläintautilaboratorio

-Hyvä olla eläinlääkärikontakti joka tuntee asiaa ja menetelmiä

-Jos seulotaan lähtömaassa on suositeltavaa uusia Suomeen tultua mahdollisen viiveen aikana tapahtuneen tartunnan varalta, informoitava adoptoijaa tuloksen mahdollisesta epävarmuudesta

-Pyrkikää vaikuttamaan käytäntöihin lähtömaassa yhteistyökumppanien osalta

-hygienia tarhoilla, käsihygienia
-madotus, rokotus, vastustuskyvyn nosto
-tarhan jakaminen vyöhykkeisiin jos mahdollista, karanteeni
-koiramäärän rajoittaminen, sairaimpien eutanasia muun populaation suojelemiseksi
-ei laajakirjoisia pitkävaikutteisia antibiootteja ilman eläinlääkärin määräystä
-antibioottihoito vain viljelytuloksen perusteella
-antibiootin korvaaminen paikallishoidolla aina kun mahdollista
-tuodaan vain terveitä koiria (siis ei iho-ongelmaisia/ripuliongelmaisia/virtsatietulehduskierteessä olevia/virtsakivipotilaita/…)

Lähteet:
Evidensian hygieniahoitajat
ELT Merja Rantala, Helsingin Yliopisto